It was about someone who had floated away from home, and had awful experiences, and now found her way back home again. And everybody was marvelously happy and going to have a cup of tea. (Moominsummer madness, Tove Jansson)
Keitän kupin teetä. Pride-viikko on tarjonnut monia paluumatkoja omaan kehoon.
Hyväksyntä moniulotteisuudelle vaivaa joitakin, jotka haluavat pitää kiinni siitä, että ”niitä on kaksi”. Kehossa olemisen identiteettejä saattaa kuitenkin olla juuri niin monta kuin on ihmistäkin.
Seuraavana yönä kuningas ja kuningatar menivät taas katsomaan unissansa heittelehtivää ja piiskuttavaa prinsessaa- Tytön selästä kasvoi nyt kahdesta kohden vähäinen kimppu untuvaisia höyheniä. Kuningatar purskahti itkuun. -Hm, kuningas sanoi ja solmi mietteissään yömyssynsä hiipan umpisolmuun. -Arvelen jotakin, mutta odottakaamme huomiseen.
Rajat ja pinnat mahdollistavat koskettumisen. On hienoa, ettemme ole vain yksi ja on hienoa, että herätämme toisissamme tunteita. Kulmikkuutta, rosoja, pehmentymistä ja lämpöä- tunteet ovat kiinni materiassa, kehollisia tapahtumia. Jokaisessa tunteessa hengitys on omanlaisensa. Asento muuttuu auki tai kiinni, lihakset jännittyvät ja rentoutuvat. Hermosto kiikuttaa viestejä muuttuneesta tilanteesta ja niihin vastataan uusilla tunteilla, jotka…
Katkaisen kierteen, vaihdan suuntaa. Päätän itse, annan uuden mahdollisuuden kokea jotain toisin, uusia hermostollisia suuntia… Syvä hengitys sisään ja ulos. Yksikin tekee muutoksen. Keho ymmärtää vapaata hengitystä ja liikettä.
”Kuninkaantytär nousi vuoteesta hymyillen, venytteli käsiään, tunnusteli uusia siipiään, räpisteli niitä ja liikutteli hiljaa niin että makuuhuoneen verhot leyhyivät.”
Kehon kanssa täytyisi saada olla hyvin hyvin hyvin vapaa. Hyvin ja hyvyydessä.
”Tämän jälkeen kuningatar rakennutti maailman kauneimman lintuhäkin. Olkoon siellä, kun kerran haluaa olla lintu, mietti kuningatar. Häkki taottiin kullasta ja hopeasta, siinä oli krumeluureja ja jadehelmiä ja norsunluukoristeita, sen sisällä oli kiikkuja ja alabasterisia juoma-altaita. Kaiken kaikkiaan se oli pienen salin kokoinen. Mutta ei prinsessa häkissä viihtynyt, lenteli vain.”
Miten paljon tilaa saa viedä, minkä mallisena muodostelmana atomien sopii pyörähdellä. Kuka saa kosketella ketä ja missä? Entä nauraminen, saako huvikseen? Ja missä saa huutaa ilman, että kukaan pelästyy tai pelastaa?Kehollinen koskemattomuus ja itsemäärämisoikeus on lähtökohta sille, että kehollisena on hyvä olla. Sen vuoksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, millainen kyltti vessan ovessa on tai miten sinua puhutellaan. On väärin sille lapselle, joka joskus oppi, ettei valehtelusta tule hyvä olo, jos aikuisena pitää elää ei-totta. Monesti vessan edessä tekisi mieli vaihtaa kolmiohameeseen, että toimisi piruuttaankin sääntöjen mukaan.
Moni sanoo olevansa jotain muuta kun mitä todellisuudessa on, siksi ettei jaksa aina selitellä tai ei ole kiva olla ”hankala”. Voi sanoa olevansa biseksuaali, vaikka oikeasti olisi pan, sillä bi- termi on tutumpi. Voi sanoa olevansa mies/nainen vaikka olisi sekä että tai jotain muuta.Voi luopua helppoa hengitystä ja kehollista tyytyväisyyttä ja terveyttä lisäävistä asioista siksi ettei jaksa, mutta ei keho sellaisesta tykkää.
Siksi tarvitaan yhteisöä. Yhteisö tekee työtä, ettei tarvitse jaksaa yksin. Kun itse ei jaksa, joku muu ottaa kopin.
Hanna Dufva
Kirjallisuutta:
Kursiivit tekstissä: Kuninkaantyttären siivet, Kaarina Helakisa.
Ajatusten pohjana Priden tapahtuminen ohella: The body keeps the score, Mind, brain and body in the transformation of Trauma, Bessel Van Der Kolk